Kolme Bruse-pukkia

Olipa kerran kolme pukkia. Heidän nimensä oli Bruse. Oli pieni pukki, keskikokoinen pukki ja iso pukki. He asuivat pienessä laaksossa. Ruoho oli jo syöty loppuun. Pukit olivat nälkäisiä. He halusivat tulla lihaviksi ja hienoiksi. Vuorella kasvoi pehmeää vihreää ruohoa. Sinne pukit halusivat mennä.

Laakson ja vuoren välissä virtasi pieni puro. Puron yli kulki puinen silta. Sillan alla asui peikko. Peikko oli iso ja ruma. Sen silmät olivat suuret kuin teelautaset. Sen nenä oli pitkä kuin hiilihanko. Peikolla oli aina nälkä. Se odotti, että joku ylittäisi sillan. Pukkien piti ylittää silta päästäkseen vuorelle.

Ensimmäisenä tuli pienin Bruse-pukki. Hän oli pieni ja kevyt. Hänen sorkkansa kopsahtivat hiljaa sillalla. Tip, tap, tip, tap, sanoi silta. Pieni pukki tepasteli eteenpäin. Hän ajatteli vuoren hienoa ruohoa. Hän ei ajatellut peikkoa lainkaan. Mutta peikko kuuli joka pienen askeleen.

Yhtäkkiä sillan alta karjaisi ääni. 'Kuka tepastelee minun sillallani?' Pieni pukki pysähtyi ja vapisi vähän. Hän vastasi pienimmällä äänellään. 'Minä vain, pieni Bruse-pukki. Menen vuorelle lihomaan.' Peikko ryömi esiin sillan alta. Se hymyili isoilla keltaisilla hampailla.

'Nyt tulen ja syön sinut!' karjui peikko. Pieni pukki sanoi nopeasti: 'Voi ei, älä syö minua. Olen niin pieni ja laiha. Odota hetki. Pian tulee keskipukki Bruse. Hän on paljon isompi ja parempi.' Peikko mietti hetken. 'No mene siitä', sanoi peikko. Pieni pukki tepasteli iloisena eteenpäin. Tip, tap, tip, tap, sillan yli.

Sillan luona oli hetken hiljaista. Peikko ryömi takaisin sillan alle. Se odotti isompaa pukkia. Pian se kuuli uudet askeleet. Tip, tap! Tip, tap! Tip, tap! Silta lauloi nyt kovempaa. Tulossa oli keskipukki Bruse. Hän oli isompi ja painavampi. Hänen sorkkansa olivat tukevat puulla. Silta narisi vähän hänen alla.

Peikko karjui sillan alta. 'Kuka tepastelee minun sillallani?' Keskipukki vastasi selkeästi ja kovaa. Hänen äänensä ei ollut enää pieni. 'Minä se olen, keskipukki Bruse. Menen vuorelle lihomaan.' Peikko ryömi esiin. Se tuhisi ja vaani sillan reunalla.

'Nyt tulen ja syön sinut!' karjui peikko. Keskipukki polki sorkkaansa ja sanoi rauhallisesti: 'Voi ei, älä syö minua. Odota vielä hetki. Pian tulee isopukki Bruse. Hän on paljon, paljon isompi. Hän on parempi kuin minä.' Peikko rypisti otsaansa. Sitten se kohautti hartioitaan. 'No, mene siitä', sanoi peikko. Keskipukki kopisteli eteenpäin. Tip, tap, tip, tap, sillan yli.